Koiranpäivä 24.4.2018

Valtakunnallista Koiranpäivää vietetään 24.4.2018. Tänä vuonna teemana on “Koiraharrastus yhdistää”.

Koiranpäivää on vietetty jo 11 vuoden ajan. Koiranpäivän tarkoituksena on tuoda esille ihmisen parhaan ystävän merkitystä. Koiranpäivänä kerrotaan koiran erilaisista rooleista ihmisen elämässä ja yhteiskunnassa.

Koiranpäivän maksuttomat arviointikäynnit Tassauksessa

valtakunnallisen koiranpäivän tunnuskuva, #koiranpäivä

Koiranpäivän 24.4. kunniaksi voit tämän viikon ajan varata Tassaukseen Helsinkiin ajan maksutonta koirahieronta-arviointikäyntiä varten. Ajan varaaminen onnistuu kirjoitetulla tai videoidulla viestillä tai jättämällä viestin puhelinvastaajaan numeroon 044 231 0244. .

30 minuutin käynnin aikana arvioin, tarvitsisiko koirasi hierontaa tai vyöhyketerapiaa. Tarkastelen käynnin aikana koiran liikkumista, teen pinnallisen terveystarkastuksen ja arvioin mahdollisia lihaskipuja tai lihasjäykkyyttä.

Käynti ei sido sen varanneita mihinkään. Tarkoitus on ainoastaan tarjota koirien ihmisille mielenrauhaa

Alkuperäinen Koiranpäivän logo löytyy Kennelliiton sivuilta.

Penikkatautia Venäjältä?

Ensinnäkin, olen rescuemyönteinen. Toisekseen, usein koiralle paras tapa on auttaa koiria kotimaassaan. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista. Siksi meilläkin asuu kaksi rescuekoiraa, toinen espanjatar ja toinen Italian gigolo.

Ja ei, rescue ei tarkoita pentutehtaiden koiria, joita myydään yksityisesti ja halvalla. Rescuetoimintaa pyörittävät yhdistykset, joiden toiminta katsotaan asialliseksi, rehelliseksi ja avoimeksi. Tässäkin tapauksessa kävi ilmi, että ongelmien syynä oli pääasiassa sen yhden (!) yhdistyksen (rokotteet toteuttanut) yhteistyökumppani, eivät yhdistyksen omat toimijat.

Myöskään ei, rescuet eivät ole pääasiallisia syyllisiä antibioottiresistenttien bakteerien leviämisessä (vaikka media onkin tätä viime viikkoina hehkuttanut). Siitä ihminen saa syyttää omaa leväperäistä antibioottien käyttöään ja matkusteluintoaan. Rescuekoirat eivät myöskään ole ainoita eläimiä, jotka levittävät vain rokottamalla ehkäistävissä olevia tauteja, kuten penikkatautia ja rabiesta.

Neljänneksi, rescueyhdistykset eivät tee koirilla bisnestä. Yhdenkään koiran tuominen Suomeen ei tuota yhdistyksille rahaa. Koiran adoptoiva henkilö maksaa koirasta vain tuontikustannukset, ei mitään niiden päälle. Pentutehtaat eivät suoraan liity rescuetoimintaan, vaikka joillakin ihmisillä tuntuukin edelleen olevan virheellinen käsitys siitä, että rescuet olisivat pentutehtaiden koiria.

Mielestäni rescuetoiminnan tulee olla mahdollisimman avointa ja keskustelevaa niiden maiden välillä ja sisällä, joissa koiria on tai joihin niitä viedään. Tämä on tärkeää koirien terveyden kannalta.

Siksi otan kantaa kertomukseen, jonka luin tänään Facebookissa. Samaan uutiseen voi törmätä Eviran tiedotteissa.

Ei-onnellinen rescuetarina (eli tarina penikkataudista ja rabieksesta)

Tarina lyhyesti: Henkilö oli saanut koiran Venäjän katukoirat Ry:n kautta. 52 tuntia uuteen kotiin luovuttamisen jälkeen koira jouduttiin lopettamaan, koska sillä oli todettu penikkatauti. (Penikkataudin aiheuttaa virus, se leviää nopeasti ja helposti ja on kuolemaan johtava jopa 80%:lle tartunnan saaneista koirista. Parantavaa hoitoa ei ole, ainoa vaihtoehto on ehkäistä sitä ennalta rokotteen avulla.)

Lopetettu koira ei ollut liikkunut ulkona tai kohdannut muita koiria eikä siis ole voinut tartuttaa muita. Kaikista tautivaaroista tulisi kuitenkin tiedottaa julkisesti.

Lisäselvityksissä kävi ilmi, että sairastuneen koiran rokotuksissa oli epäselvyyttä. Sairastuneen koiran omistaja otti tässä vaiheessa yhteyttä viranomaisiin, muttei julkistanut asiaa.

Yhdellä samassa kuljetuksessa tulleella koiralla epäiltiin rabiesta. Aamulehti kertoi 16.3. Keuruun eläinklinikalla havaitusta penikkatautiepäilystä. Sairaaksi epäilty koira oli tullut suomeen jo lopetetun koiran kanssa samassa kuljetuksessa.

“Eviran mukaan näitä ongelmia on valtavasti, mutta ne eivät nouse julkiseen keskusteluun, ja siksi ihmiset eivät saa tietoa. Somessa pyörivät vain iloiset ja onnistuneet tarinat, joissa koditon koira on saanut onnellisen loppuelämän. Ihmiset luulevat tietävänsä asiasta, mutta oikeaa tietoa ei ole tarjolla.” Näin kirjoittaa alkuperäisen FB-julkaisun kirjoittaja.

Loppu voi olla onnellinen – tai olla olematta.

Tässä tarinassa ongelmallisin kohta oli se, ettei lopetetusta koirasta löytynyt penikkataudin vasta-aineita, joita asianmukaisesti rokotetuilla koirilla pitäisi olla. Siksi heräsi epäilys, että rokotussuoja ei ollut kunnossa. Vasta-aineet voidaan todeta verikokeen avulla.

Suomeen Venäjältä ja Romaniasta koiria tuovia rescueyhdistyksiä on muutama. Itse olen päätynyt sponsoroimaan toimintaa Romaniassa, vaikka perheeseeni kuuluukin muista maista tulleita koiria.

Tämä tarina kertoo “siitä toisesta” epäonnistuneesta adoptiosta: yhteensä kaksi (2) rescueyhdistysten kautta  Suomeen tullutta sairasta koiraa on jouduttu lopettamaan. Yhden epäonnistuneen adoption vastapainoksi on tuhansia onnistuneita. Ei siis ihme, että “Somessa pyörivät vain iloiset ja onnistuneet tarinat, joissa koditon koira on saanut onnellisen loppuelämän.” Rescuetoimintaa ei voi tuomita vaaralliseksi vain tämän yhden epäonnistuneen adoption takia. Edes tuon tarinan kirjoittaja ei tee niin.

Olen onnellinen, että meidän kaksi karvakorvaamme ovat saaneet elää terveinä. Toivottavasti saavat olla onnellisia ja hyväkuntoisia loppuikänsä 🙂 En suostu tuntemaan syyllisyyttä siitä, että minulla on kaksi tervettä rescuekoiraa, jotka eivät ole syntyneet Suomessa. Minun ei myöskään pitäisi tarvita selitellä kenellekään, miksi näin on. Minä olen onnellinen kahden toisen ihmisen hylkäämän “roskan” kanssa.

Sairastuminen ei ole koskaan koiran vika – ihmiset ovat syyllisiä koiran kärsimykseen.

Edit: muokkasin tekstiä 23.4.2018.